Post by jyrbass on Jun 1, 2023 16:10:46 GMT 2
grafiikasta kiitos kerberos!
INGVAR EIDE // BARUCIEL
IKÄ & SYNTYMÄAIKA: 14/06/1271, 752 vuotias
SYNTYMÄPAIKKA: Elvebakken, Pohjois-Norja
SEKSUAALISUUS: Panseksuaali
SIVIILISÄÄTY: Sinkku
LAJI: Arkkienkeli (toivo), Phoenix Myersin suojelusenkeli
AMMATTI: Koulunkäyntiavustaja, Sunnyside Elementary
ULKONÄKÖ
FACE CLAIM: Alex Vuckii
Ingvar on lyhyt, vain 165cm pitkä, ruumiinrakenteeltaan sanalla sanoen thicc, suomeksi paras sana olisi kenties “täyteläinen”.
Monet sanovat Ingvarilla olevan lapsekkaat kasvot. Suuren osan ajasta Ingvar hymyilee ja näyttää siten lapsenomaisen onnelliselta.
Hänellä on ruskeat silmät (käyttää ajoittain värillisiä piilareita) ja leukamittaiset vaaleahkot hiukset, joita hän tykkää silloin tällöin värjätä osittain mustiksi. Ingvarilla on hyvin lyhyt parta, jonka hän pitää mieluiten huoliteltuna. Hänellä on myös useita tatuointeja niin raajoissaan kuin muuallakin vartalossaan. Hänellä on toisessa kulmassa kulmalävistys.
Huonon itsetunnon vuoksi Ingvar pyrkii usein muokkaamaan ulkonäköään niin että se miellyttäisi häntä itseään enemmän. Siksi hänellä on tatuointeja, siksi hänellä on lävistys, siksi hiustyyli, siksi värilliset piilarit.
Ingvar pukeutuu yleensä yksivärisiin, tummiin vaatteisiin, mutta saattaa silloin tällöin repäistä pukeutumalla muka-hauskaan printtipaitaan. Töihin mennessään hän peittää ahegao-tatuointinsa, jotteivät lapset kyselisi siitä.
Asusteet, kuten lakit ja sormikkaat, eivät ole hänen juttunsa.
Hänen enkelimuotonsa ei juurikaan poikkea hänen ihmismuodostaan:
Vaaleanharmaiden, hieman repsottavien siipien sekä hennon valonhohteen lisäksi vain hänen pituutensa ja hiustyylinsä muuttuvat - Ingvar piteneekin useamman sentin verran. Myös hänen hiuksiinsa tulee hieman lisää senttejä ja ne asettuvat sliipatusti vasten hänen päätään.
LUONNE
Dramaattinen, tunnerikas, ilmaisuvoimainen, ylitunteellinen, taiteellinen.
Ulospäin Ingvar vaikuttaa hyvin rauhalliselta ja järkevältä, hänen päänsä sisällä saattaa kuitenkin käydä aikamoinen tohina! Osan ajatuksistaan Ingvar kuitenkin uskaltaa tuoda julki vain töissä ollessaan, sillä ala-asteikäiset lapset tuntuvat arvostavan joitakin hänen jutuistansa ihan toisella tavalla kuin aikuiset. Hän kun saattaa toisinaan olla hieman lapsellinen… Oikeassa seurassa hänkin kuitenkin kykenee käymään älyllisiä keskusteluja suuristakin asioista, kuten vaikkapa syrjinnästä. Toisinaan hänen ylitunteellisuutensa näkyy näissä keskusteluissa esimerkiksi vuolaina kyyneleinä, mitä hän saattaa joskus hävetä.
Töissä lapset sanovat Ingvaria nörtiksi, sillä hän rakastaa videopelejä ja pelaamista! Hän omistaa muunmuassa Nintendo Entertainment Systemin, Nintendo Switchin sekä itse kasailemansa pelitietokoneen. Ingvarin suurimpia pelisuosikkeja ovat Super Mariot, Battle Toads sekä Legend of Zelda -pelisarja. Kuinka erilaista hänen lapsuutensa olisikaan ollut, jos hän olisi jo silloin voinut paeta oman elämänsä ongelmia videopelien maailmoihin!
Ingvarilla on kirvelevä itsetunto-ongelma. Muutama vuosi sitten hän alkoi aavistella sen johtuvan isänsä katoamisesta. Oliko isä lähtenyt hänen takiaan? Mitä Ingvarissa oli ollut pielessä? Yhtä kaikki, tämä ongelma näkyy hänen elämässään siten, ettei hän uskalla sitoutua ihmissuhteisiin.
Kenties juuri itsetuntosyystä Ingvar viihtyy parhaiten yksin, peliensä parissa. Mutta tietenkin hänkin kaipaa silloin tällöin seuraa! Ingvar ei kuitenkaan osallistu mielellään esimerkiksi juhliin tai muihin runsasväkisiin kokoontumisiin. Erikseen kutsuttuna Ingvar kuitenkin saattaa lähteä mukaan porukkaan - joskin hän todennäköisesti poistuu paikalta jo varsin aikaisin, sillä hän kyllästyy nopeasti pinnalliseen höpöttämiseen.
Ulospäin Ingvar vaikuttaa hyvin rauhalliselta ja järkevältä, hänen päänsä sisällä saattaa kuitenkin käydä aikamoinen tohina! Osan ajatuksistaan Ingvar kuitenkin uskaltaa tuoda julki vain töissä ollessaan, sillä ala-asteikäiset lapset tuntuvat arvostavan joitakin hänen jutuistansa ihan toisella tavalla kuin aikuiset. Hän kun saattaa toisinaan olla hieman lapsellinen… Oikeassa seurassa hänkin kuitenkin kykenee käymään älyllisiä keskusteluja suuristakin asioista, kuten vaikkapa syrjinnästä. Toisinaan hänen ylitunteellisuutensa näkyy näissä keskusteluissa esimerkiksi vuolaina kyyneleinä, mitä hän saattaa joskus hävetä.
Töissä lapset sanovat Ingvaria nörtiksi, sillä hän rakastaa videopelejä ja pelaamista! Hän omistaa muunmuassa Nintendo Entertainment Systemin, Nintendo Switchin sekä itse kasailemansa pelitietokoneen. Ingvarin suurimpia pelisuosikkeja ovat Super Mariot, Battle Toads sekä Legend of Zelda -pelisarja. Kuinka erilaista hänen lapsuutensa olisikaan ollut, jos hän olisi jo silloin voinut paeta oman elämänsä ongelmia videopelien maailmoihin!
Ingvarilla on kirvelevä itsetunto-ongelma. Muutama vuosi sitten hän alkoi aavistella sen johtuvan isänsä katoamisesta. Oliko isä lähtenyt hänen takiaan? Mitä Ingvarissa oli ollut pielessä? Yhtä kaikki, tämä ongelma näkyy hänen elämässään siten, ettei hän uskalla sitoutua ihmissuhteisiin.
Kenties juuri itsetuntosyystä Ingvar viihtyy parhaiten yksin, peliensä parissa. Mutta tietenkin hänkin kaipaa silloin tällöin seuraa! Ingvar ei kuitenkaan osallistu mielellään esimerkiksi juhliin tai muihin runsasväkisiin kokoontumisiin. Erikseen kutsuttuna Ingvar kuitenkin saattaa lähteä mukaan porukkaan - joskin hän todennäköisesti poistuu paikalta jo varsin aikaisin, sillä hän kyllästyy nopeasti pinnalliseen höpöttämiseen.
KYVYT
Ingvarin tärkein kyky on suojelu - hän aistii suojeltavan hädän sekä tämän summittaisen olinpaikan.
Lentämistä hän ei hallitse kovin hyvin, vaan se muistuttaa lähinnä kanan lentoa: lyhyitä räpelteleviä pyrähdyksiä, tarkkuus vähän niin ja näin.
Parantamisessa hän on hyvä. Työssään koulunkäyntiavustajana hänellä on joka välitunnilla tilaisuus harjoittaa tätä kykyä hoitaessaan lasten pieniä naarmuja. Hän ei kuitenkaan paranna naarmuja kokonaan vaan ainoastaan lieventää kipua.
Mitä puhdistamiseen tulee, Ingvar ei sitä yleensä edes yritä. Hän antaa mieluusti osaavampien tehdä sen, sillä hän ei usko itse voivansa oppia puhdistamista.
Ingvar on huono tunnistamaan muita yliluonnollisia.
Lentämistä hän ei hallitse kovin hyvin, vaan se muistuttaa lähinnä kanan lentoa: lyhyitä räpelteleviä pyrähdyksiä, tarkkuus vähän niin ja näin.
Parantamisessa hän on hyvä. Työssään koulunkäyntiavustajana hänellä on joka välitunnilla tilaisuus harjoittaa tätä kykyä hoitaessaan lasten pieniä naarmuja. Hän ei kuitenkaan paranna naarmuja kokonaan vaan ainoastaan lieventää kipua.
Mitä puhdistamiseen tulee, Ingvar ei sitä yleensä edes yritä. Hän antaa mieluusti osaavampien tehdä sen, sillä hän ei usko itse voivansa oppia puhdistamista.
Ingvar on huono tunnistamaan muita yliluonnollisia.
Menneisyys
Ingvar syntyi keskikesällä 1271 Elvebakkenin kylässä, nykyisen Alattion kunnan alueella, Pohjois-Norjassa. Synnytys oli vaikea.
Ingvarin ollessa lapsi, perhe kärsi ruokapulasta. Vanhemmat, norjalainen Einar sekä saamelainen Álehtta, pelkäsivät lapsensa nääntyvän nälkään. Kylillä puhuttiin oudoista ihmisistä, mutta isän oli silti lähdettävä Possukopan kauppapaikalle, lapselle oli saatava ruokaa. Mies palasikin ruoan kanssa, mutta jotenkin muuttuneena ja ajan kuluessa Ingvar alkoi pelkäämään isäänsä. Lopulta, Ingvarin ollessa lähes seitsemänvuotias, hänen isänsä katosi. Jollain tasolla Ingvar syytti tästä itseään jo tuolloin.
Einarin katoaminen aiheutti suurta surua etenkin Álehttassa, mutta suru tarttui tietenkin myös pieneen Ingvariin. Kaikeksi onneksi Elvebakkenin norjalaisyhteisö ja Álehttan saamelaissuku pystyivät huolehtimaan Álehttasta ja Ingvarista.
Keväällä 1283 Ingvarin täti Eivor perheineen kääntyi kristinuskoon, mikä sai myös nuoren Ingvarin kiinnostumaan tästä uudesta uskonnosta. Alkutalvesta 1284 myös hän kääntyi kristinuskoon vaikka kaikki (lukuunottamatta Eivoria ja tämän perhettä) puhuivatkin sitä vastaan. Elvebakkeniin kotinsa tehnyt pappi opetti Ingvarin lukemaan ja kirjoittamaan. Ingvar pyrki käännyttämään myös sukunsa kristinuskoon, mutta tämä ärsytti niin hänen norjalaisia kuin saamelaisiakin sukulaisia. Ingvarin dramaattinen ylitunteellisuus, kauniit sanavalinnat ja peräänantamattomuus kiinnittivät kuitenkin Taivaan huomion.
Isänäiti Linhildr kuoli loppuvuonna 1294 ja Ingvar valitteli, ettei Linhildr ollut kääntynyt ennen kuolemaansa. Ingvarin kauhistelu ja edelleen jatkuvat käännytysyritykset yhdistettynä suruun saivat isotäti Solveigin, Linhildrin sisaren, suivaantumaan, mikä ajoi lopulta tämän tarjoamaan sukulaispojalleen myrkkynääpikkäkeittoa.
Noin kahdeksan tuntia aterioinnista Ingvar tunsi olonsa pahoinvoivaksi. Hänen mahaansa sattui, häntä oksetti, hän ripuloi. Hän teki minkä parhaiten osasi ja risti kätensä rukoukseen, pyytäen Jumalalta apua huonoon vointiinsa. 26 tuntia myöhemmin hän näyttikin olevan taas tervehtymässä, mistä poika kertoikin iloisena äidilleen.
Kun aterioinnista oli kulunut kokonaisuudessaan noin 60 tuntia, Ingvar huomasi ihonsa kutiavan. Hänen silmämunansa ja ihonsa alkoivat kellertämään. Olo oli kaikilla muillakin tavoilla niin hankala, ettei hän kyennyt keskittymään edes rukoiluun. Hän vaipui epätoivoon ja masennukseen.
Noin 67 tuntia aterioinnista Ingvar kuoli.
Ja hänestä tuli enkeli, ja enkelinimeksi Baruchiel (“Jumala on toivo”). Enkelinimeään Ingvar ei ihmisten keskuudessa käytä: se on liian kummallinen ja kiinnittää liikaa ihmisten huomiota.
Hän muistaa ihmisvuotensa yhä, mutta ei kaipaa niitä varsinaisesti.
Viime vuosisadat Ingvar on toiminut suojelusenkelinä, vaihdellen käyttämäänsä sukunimeä tarpeen mukaan. Hänen suojeltavakseen valikoituu ihmisiä, jotka eivät ole saaneet vanhemmiltaan sitä, mitä olisivat tarvinneet, ja ovat siksi vaaraksi itselleen (joko tietoisesti tai vahingossa). Suojelusenkelinä toimimisen lisäksi hän tukee lapsia koulutiellä - ja saa siitä vieläpä rahaa.
Tammikuussa 2023 Ingvar muutti Roivaan, sillä hänelle oli tarjolla suojelukeikka: vasta Roivaan muuttanut nuori mies kaipasi kipeästi yläkerran apua - muutaman kuukauden Ingvar tarkkaili suojeltavaansa kohteliaan etäisyyden päästä, todeten kuitenkin ettei suojelusenkelinä toimiminen riittänyt hänelle itselleen, vaan hänen pitäisi yrittää olla suojeltavalleen myös ystävä.
Mikä sattuma: myös taannoin kadonnut isä asuu samassa kaupungissa.
Ingvarin ollessa lapsi, perhe kärsi ruokapulasta. Vanhemmat, norjalainen Einar sekä saamelainen Álehtta, pelkäsivät lapsensa nääntyvän nälkään. Kylillä puhuttiin oudoista ihmisistä, mutta isän oli silti lähdettävä Possukopan kauppapaikalle, lapselle oli saatava ruokaa. Mies palasikin ruoan kanssa, mutta jotenkin muuttuneena ja ajan kuluessa Ingvar alkoi pelkäämään isäänsä. Lopulta, Ingvarin ollessa lähes seitsemänvuotias, hänen isänsä katosi. Jollain tasolla Ingvar syytti tästä itseään jo tuolloin.
Einarin katoaminen aiheutti suurta surua etenkin Álehttassa, mutta suru tarttui tietenkin myös pieneen Ingvariin. Kaikeksi onneksi Elvebakkenin norjalaisyhteisö ja Álehttan saamelaissuku pystyivät huolehtimaan Álehttasta ja Ingvarista.
Keväällä 1283 Ingvarin täti Eivor perheineen kääntyi kristinuskoon, mikä sai myös nuoren Ingvarin kiinnostumaan tästä uudesta uskonnosta. Alkutalvesta 1284 myös hän kääntyi kristinuskoon vaikka kaikki (lukuunottamatta Eivoria ja tämän perhettä) puhuivatkin sitä vastaan. Elvebakkeniin kotinsa tehnyt pappi opetti Ingvarin lukemaan ja kirjoittamaan. Ingvar pyrki käännyttämään myös sukunsa kristinuskoon, mutta tämä ärsytti niin hänen norjalaisia kuin saamelaisiakin sukulaisia. Ingvarin dramaattinen ylitunteellisuus, kauniit sanavalinnat ja peräänantamattomuus kiinnittivät kuitenkin Taivaan huomion.
Isänäiti Linhildr kuoli loppuvuonna 1294 ja Ingvar valitteli, ettei Linhildr ollut kääntynyt ennen kuolemaansa. Ingvarin kauhistelu ja edelleen jatkuvat käännytysyritykset yhdistettynä suruun saivat isotäti Solveigin, Linhildrin sisaren, suivaantumaan, mikä ajoi lopulta tämän tarjoamaan sukulaispojalleen myrkkynääpikkäkeittoa.
Noin kahdeksan tuntia aterioinnista Ingvar tunsi olonsa pahoinvoivaksi. Hänen mahaansa sattui, häntä oksetti, hän ripuloi. Hän teki minkä parhaiten osasi ja risti kätensä rukoukseen, pyytäen Jumalalta apua huonoon vointiinsa. 26 tuntia myöhemmin hän näyttikin olevan taas tervehtymässä, mistä poika kertoikin iloisena äidilleen.
Kun aterioinnista oli kulunut kokonaisuudessaan noin 60 tuntia, Ingvar huomasi ihonsa kutiavan. Hänen silmämunansa ja ihonsa alkoivat kellertämään. Olo oli kaikilla muillakin tavoilla niin hankala, ettei hän kyennyt keskittymään edes rukoiluun. Hän vaipui epätoivoon ja masennukseen.
Noin 67 tuntia aterioinnista Ingvar kuoli.
Ja hänestä tuli enkeli, ja enkelinimeksi Baruchiel (“Jumala on toivo”). Enkelinimeään Ingvar ei ihmisten keskuudessa käytä: se on liian kummallinen ja kiinnittää liikaa ihmisten huomiota.
Hän muistaa ihmisvuotensa yhä, mutta ei kaipaa niitä varsinaisesti.
Viime vuosisadat Ingvar on toiminut suojelusenkelinä, vaihdellen käyttämäänsä sukunimeä tarpeen mukaan. Hänen suojeltavakseen valikoituu ihmisiä, jotka eivät ole saaneet vanhemmiltaan sitä, mitä olisivat tarvinneet, ja ovat siksi vaaraksi itselleen (joko tietoisesti tai vahingossa). Suojelusenkelinä toimimisen lisäksi hän tukee lapsia koulutiellä - ja saa siitä vieläpä rahaa.
Tammikuussa 2023 Ingvar muutti Roivaan, sillä hänelle oli tarjolla suojelukeikka: vasta Roivaan muuttanut nuori mies kaipasi kipeästi yläkerran apua - muutaman kuukauden Ingvar tarkkaili suojeltavaansa kohteliaan etäisyyden päästä, todeten kuitenkin ettei suojelusenkelinä toimiminen riittänyt hänelle itselleen, vaan hänen pitäisi yrittää olla suojeltavalleen myös ystävä.
Mikä sattuma: myös taannoin kadonnut isä asuu samassa kaupungissa.
FC x x, esittelyn on koodannut minkalainen