Haru Seki

Kasvojaan lainaa Mackenyu Arata

 

Haru on vartaloltaan lihaksikas sekä jäntevä ja pituutta häneltä löytyy 178 cm. Harun kasvot ovat kulmikkaat ja hän omaa korkeat poskipäät. Miehen silmät ovat väriltään tummanruskeat, miltei jo mustat. Ne ovat leikattu siistiin, lyhyeen kampaukseen, miehen myös pitäessä ne huolitetuna aina.

Rennot, mutta siistit vaatteet ovat Harun mieleen. Paitoina toimivat niin t-paidat, collegepaidat ja hupparit. Jaloissa ovat yleensä farkut tai collegehousut. Välillä Harun päällä saattaa nähdä myös siistimpää asukokonaisuutta, mittatilauspujuja ja muuta sellaista. Tällaiset säästetään usein yakuzan asioille ja Rinin mieliksi. Jalkineina käyvät siistit kengät, bootsit sekä tennarit. Haru suosii maanläheisiä värejä, mutta ei myöskään pelkää käyttää vaaleita tai dramaattisia sävyjä.

Mies on kuitenkin erittäin tarkka pukeutumisestaan ja voisi jopa sanoa, että hän on hieman turhamainen. Haru ei ikinä näyttäytyisi julkisesti, ellei ole viimeisen päälle puunattuna ja esittelykelpoisena. Mies tiedostaa olevansa viehättävä ja sitä seikkaa hän käyttääkin häikäilemättömästi hyväkseen. Omaa kuntoa ylläpidetään myös säännöllisellä salilla käymisellä, kiipeilyllä ja lenkkeilyllä.

Eläinmuodossaan Haru näyttää tavalliselta jaguaarilta. Säkäkorkeudeltaan hän on 67 cm ja pituudelta 230 cm.



Ulkopuolisille Haru vaikuttaa sosiaaliselta sekä karismaattiselta nuorukaiselta. Miehen huulilla on usein hymy ja hän on tavoiltaan miellyttävä sekä hivenen flirttaileva. Hän vaikuttaa siltä, kuin hänellä ei olisi huolen häivää ja harvoin tuntuu stressaavan mistään. Tottahan se onkin, sillä Haru on hyvin harvoin investoitunut mihinkään asiaan niin syvällisellä tasolla, että jaksaisi siihen panostaa tunteidensa puolesta. Nuorukaisen sosiaalisuuden alla piileekin tietynlainen välinpitämättömyys ja jopa iva muita kohtaan. Jotkut saattavatkin välillä saada sellaisen kuvan, että ystävällisyytensä ja sosiaalisuutensa alla Haru ei oikeasti ole niin kiinnostunut näistä miltä vaikuttaa. Hän tietenkin kieltää asian jos häneltä siitä kysytään, mutta todellisuudessa tämä olettamus ei ole täysin väärä. Suoraa ei viitsitä jotakuta jättää huomiotta tai parjata, ellei tuo sitten ole todella ärsyttävä tai onnistu suututtamaan häntä kunnolla. Haru kuitenkin saattaa myös unohtaa itsensä ja pyöritellä välillä silmiään toisen nähden. Muuten hän pitää muita kohteliaan etäisyyden päässä, eikä oikeastaan päästä lähelleen kuin harvoja ja valittuja.

Haru omaa viekkaan sekä flirttailevan olemuksen. Yleensä hän on myös valmis viettelemään kenet tahansa, jonka katsoo olevan tarpeeksi viehättävä ja viihdyttävä. Tästä seikasta huolimatta, on mies hyvinkin rakastunut Riniin, eikä voisi edes kuvitella omaavansa tunteita ketään muuta kohtaan. Seksi muiden kanssa on heidän suhteessaan sallittua, mutta tunteet ei. Haru osoittaa kyllä mustasukkaisuutta, jos luulee emäntänsä näyttävän liikaa huomiota toisille. Hän osoittaa kiintymystään myös hyvin vapaamielisesti ja fyysisesti. Ei ole ollenkaan omituista että hän saattaa halailla tai roikkua pitämissään henkilöissä, jopa noiden ärtymyksen uhalla.

Haru osaa olla erittäin sinnikäs sekä jääräpäinen, jos haluaa jotakin. Hän ei ole likaisen pelaamisen yläpuolella, vaan pikemminkin ottaa haasteen vastaan pilke silmäkulmassaan. Kaiken tämän alla antropi kuitenkin välttelee vastuuta asioista, jotka häntä eivät kiinnosta. Hän on mieluummin oman tiensä kulkija ja panostaa asioihin, jotka häntä oikeasti kiinnostavat. Ensimmäisenä miehen elämässä kuitenkin tulee aina olemaan Rin, sillä ilman naista ei olisi häntäkään. Tämän vuoksi kaikesta välinpitämättömyydestään huolimatta, ottaa hän assistentin tehtävänsä hyvinkin vakavasti.

Yleisesti ottaen Haru suhtautuu asioihin huolettomasti tai huvittuneesti. Miehessä on jopa pientä drama queenin vikaa ja hän rakastaa olla huomion keskipisteenä. Hän suuttuu suhteellisen usein ja helposti, mutta harvoin huutaa. Suuttumus ilmenee mököttämisenä, sekä passiivis-aggressiivisella kommentoinnilla. Välillä miehen suusta kuulee myös nasevaa piikittelyä, eikä tämän johdosta ole vaikea päätellä mistä hän on vihainen. Mitä taas tulee hänen lepyttelyynsä, onnistuu se parhaiten palveluksilla, lahjoilla tai ylitsepursuavalla huomiolla. Jos hänen luottamuksensa kuitenkin menettää, ei sitä enää takaisin saa. Haru voi kyllä esittää että olisi antanut anteeksi ja unohtanut, mutta todellisuudessa näin ei ole. Tällaisissa tilanteissa hän yleensä punoo kostoa rauhassa ja pitkäjänteisesti, iskien kun toinen sitä vähiten odottaa.


Haru syntyi Japanissa, Osakassa vanhemmilleen, joita hän ei tunne. Vauvana hänet hylättiin erään orpokodin ovelle, eikä hänellä täten ole minkäänlaisia muistoja vanhemmistaan. Nuorukainen varttui orpokodissa aina 9-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen häntä heiteltiin eri sijaiskodista toiseen. Hän sai tietää ensimmäistä kertaa olevansa antropi 11-vuotiaana, kun hän muuttui yllättäen jaguaariksi. Muutos oli kivulias ja sai hänet pakenemaan lähimpään metsään muutamaksi päiväksi, kunnes hän pystyi muuttua takaisin ihmismuotoonsa. Harulle muutos oli pelottava asia, sillä hän ei ollut koskaan edes tiennyt antropeista tai muista yliluonnollisista, vaan oli siihen asti elänyt elämäänsä tavallisen ihmisen tavoin. Hänen sijaisvanhempansa sekä sisaruksensa olivat ihmisiä, eikä hänellä löytynyt ketään, kehen hän olisi voinut asiassa tukeutua.

Kaiken, mitä Haru oppi antropiudesta, hän opetteli itse. Lopulta hänen ollessaan 17-vuotias, hän päätyi törmäämään toiseen kaltaiseensa. Yukine kävi hänen kanssaan samaa lukiota ja vaikka he eivät pyörineetkään samoissa porukoissa, aisti Haru silti tytössä jotakin erilaista. Kaikki kulminoitui siihen kun hän törmäsi tuohon koulun ulkopuolella ja vahingossa todisti Yukinen muuttumisen mäyräksi. Ensimmäistä kertaa elämässään Haru saattoi puhua toisen kaltaisensa kanssa, eikä kauaakaan kun kaksikko ystävystyi.

Yukinen avulla Haru oppi enemmän antropeista ja muista yliluonnollisista olennoista. Hänen onnensa uuden ystävän kanssa ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun Yukine perheineen joutui paikallisen metsästäjän silmätikuksi. Eräänä päivänä tyttö ja tämän perhe oli vain kadonnut. Harulle asia oli vaikea, sillä Yukine oli ensimmäinen henkilö, jonka hän oli kokenut perheenjäsenekseen. Hän ei ollut koskaan onnistunut luoda syvempiä suhteita sijaisvanhempiinsa, taikka sisaruksiinsa, eikä asiaa myöskään auttanut se, että hän oli muutaman vuoden sisään vaihtanut kotia pariin otteeseen. Niinpä, kun hän täytti 18-vuotta sekä valmistui lukiosta, päätti hän jättää Osakan taakseen ja muutti Tokioon. Uusi alku uudessa kaupungissa tuntui hyvältä idealta, mutta pian Haru huomasi, ettei elämä ollutkaan niin helppoa.

Ensimmäisen vuotensa aikana Tokiossa, hän ajautui erilaisista työtehtävistä toisiin. Koska hän ei omannut koulutusta, olivat hänen saamansa pestit hyvin huonopalkkaisia. Erään odottamattoman muutoksen seurauksena, kun hän joutui pakon edessä karata kesken työpäivänsä keräämään itseään kasaan, hän sai potkut kahvilasta, jossa silloin oli työskennellyt. Epätoivo alkoi tuntua sillä hetkellä jo tutulta tunteelta ja hänen rahavarojensa huvetessa, päätyi Haru hyvinkin radikaaliin ratkaisuun. Seksityö vaikutti alkuun vain tarvittavalta pahalta, millä hän pystyisi elättää itseään. Harun onneksi hän oli aina ollut viehättävä, eikä asiakkaista ollut puutetta. Mitä enemmän hän työtä teki, sitä enemmän hän alkoi oikeastaan nauttiakkin siitä. Hänellä oli vakioasiakkaita, jotka maksoivat maltaita hänen seurastaan, puhumattakaan niistä hulppeista lahjoista, mitä nuo hänelle ostivat. Hänhän tienasi enemmän rahaa kuin olisi voinut koskaan uskoa! Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan ja Harun ollessa 21-vuotias, hän löysi itsensä taas hankaluuksista.

Yoshio, yksi Harun vakioasiakas sekä paikallisen yakuzan, Kawaguchin, jäsen, koitui lopulta nuoren antropin kohtaloksi. Mies oli aina tiennyt Yoshion ammatista sekä tämän seurassa liikkumisen vaaroista. Hän oli kuitenkin nuori, ja vaarallinen mies vaikutti sillä hetkellä mielenkiintoiselta seuralta. Eräänä iltana Haru päätyi kuitenkin vahingossa kuulemaan Yoshion puhuvan Kawaguchin asioista toisen henkilön kanssa. Hän ei kuullut kaikkea, mutta sai sellaisen kuvan puheista, että ne liittyivät toisen paikallisen yakuzan kanssa meneillä olevaan konfliktiin. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, ei Yoshio olisi ikinä saanut tietää Harun kuulleen asian, ellei tuo olisi saanut nuorukaista kiinni heti oven avattuaan. Hän tiesi mitä tehtiin henkilöille, jotka saivat haltuunsa yakuzan salattua tietoa. Niinpä Haru karkasi yön pimeyteen, aikeinaan muuttaa taas kaupunkia. Tokiossa ei ollut enää turvallista.

Hän onnistuikin välttelemään yakuzaa ruhtinaalliset kaksi viikkoa, kunnes hän jäi kiinni. Haru vietiin yakuzan päämajalle, jossa häntä kuulusteltiin siitä, mitä hän oli kuullut ja oliko hän kertonut kuulemansa eteenpäin. Hän sai myös syytöksiä siitä, että toimi toisen syndikaatin vakoojana. Mitä kummallisempaa oli se, että Yoshio oli se, kenen suusta kyseiset syytökset tulivat. Ennen Yoshiota, Haru ei koskaan ollut yakuzan kanssa tekemisissä, hänhän oli pelkkä seksityöläinen! Hän yritti selittää asiaa, mutta Yoshio tuntui keksivän vain lisää asioita, mistä miestä voisi syyttää. Haru oli varma että hän kuolisi, mutta tilanne sai yllättävän käänteen erään naisen puuttuessa siihen. Se oli ensimmäinen kerta, kun hän tapasi Rinin. Nainen oli yakuzan jäsen ja hänen onnekseen paikalla, kun Yoshio oli syyttänyt häntä työskentelystä toiselle syndikaatille. Mies oli itse pettänyt syndikaattinsa veljeilemällä vihollisten kanssa ja syöttämällä noille tietoa. Kaipa tuo oli ajatellut Harun tekevän hyvän syntipukin omille touhuilleen. Se ei ollut kuitenkaan hän, joka sinä yönä pääsi hengestään, vaan hänen entinen asiakkaansa. Petoksella oli mittavat seuraamukset.

Haru ei kuitenkaan myöskään voisi palata takaisin arkeensa, hän oli kuullut ja nähnyt liikaa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi työskennellä yakuzalle tai sitten menettää henkensä. Hän ei kuitenkaan halunnut tavalliseksi rivijäseneksi syndikaattiin ja keksi tähän oivan ratkaisun. Rin oli pelastanut hänen henkensä ja hän oli naiselle velkaa, miksi hän ei voisi työskennellä tuon apuna? Hänen yllätyksekseen nainen hyväksyi hänen ehdotuksensa ja otti nuoren antropin siipiensä suojaan.

Rin toimi Kawaguchin lääkärinä sekä informanttina. Harusta tuli naiselle assistentti, jolle tuo oppetti lääketieteen perusteita sekä informaation hakemista. Samalla miehen tulisi turvata naisen selusta ja tätä varten hän opetteli syndikaatin parhaiden taistelijoiden kanssa myös erilaisia taistelulajeja. Alkuun syndikaattiin liittyminen oli tuntunut ainoalta vaihtoehdolta, mutta mitä enemmän aikaa Haru vietti Rinin kanssa, sitä enemmän hän kiintyi naiseen. Lopulta tunteet astuivat myös peliin mukaan. Haru yritti jonkin aikaa piilotella niitä, sillä Rinin jäyhästä olemuksesta oli vaikea päätellä, kuinka tuo asiaan suhtautuisi. Haru ei kuitenkaan ole koskaan ollut etevä piilottelemaan kiintymystään ja lopulta paljasti asian suoraa. Hänen ilokseen tunteet olivat molemminpuoliset.

Muutaman vuosi vierähti ja Rin sai syndikaatilta käskyn lähteä Japanin ulkopuolelle. Ensiksi naisen tuli kiertää Aasiaa ja Haru tietenkin lähti tämän mukaan. Nainen oli oikeastaan ainoa tärkeä henkilö hänen elämässään, joten Haru seuraisi tuota vaikka maailman loppuun. Lopulta syndikaatti päätti kaksikon seuraavaksi kohteeksi Roivan, Nalidin pääkaupungin. Tarvittavat paperit toiseen maahan muuttamista varten toimitti Kawaguchi ja pian Haru löysi itsensä taas uudesta maasta.