Evangeline ”Evie” Meyer

 

30-vuotias, syntynyt 21. helmikuuta 1993. Nainen. Hetero. Ihminen. 

Ei käytä etunimeään vaan esittelee itsensä lähes poikkeuksetta Evienä. 

Työskentelee ensihoitajana. Vuoden 2023 alussa ei vielä tiedä yliluonnollisten olemassaolosta. 

Tiedätkö sen ihmistyypin, joka on niin kertakaikkisen sydämellinen ja kiltti, että saa tuntemaan syyllisyyttä omasta itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä (tai vaihtoehtoisesti saa makeudellaan aikaan kakomisrefleksin)? Siinä on sinulle Evie Meyer pähkinänkuoressa. Hän on se nainen, joka julkisissa kulkuneuvoissa puhelimen ruudun tapittamisen sijasta hymyilee kanssamatkustajille, antaa paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle ja auttelee nostamaan lastenvaunuja ovesta ulos. Hänen empaattisuutensa menee jopa niin pitkälle, että hän saattaa surra itselleen täysin vieraan kohtaloa tai jumiutua tuntikausiksi kuuntelemaan jopa puolitutun tunteiden vuodatusta. Ei ole henkilöä, jota kohtaan Evie ei voisi tuntea myötätuntoa, eikä juuri hetkeä, jolloin hän kieltäytyisi keskustelusta. Sosiaalisuus suorastaan huokuu hänestä, ja niin puhetta kuin nauruakin riittää, vaikka kuuntelukin luonnistuu. Kommunikaatiotaidot ovat siis hyvät, ja pyrkimys ystävällisyyteen taattua. Eviellä ei ole huonoja päiviä, jolloin hänestä ei irtoaisi hymyä, positiivisuutta ja kannustuspuheita. Heikkoja hetkiä toki joskus kohdalle sattuu, ja jos hän tunnistaa toisessa vihamielisyyden, on sillä vaikutusta myös hänen käytökseensä.

Evie on herttainen, ja avuliaisuudessaan altis hyväksikäytölle. Hän on juurikin niin hyväuskoinen, että saattaa vaikka lainata puhelinta tarpeensa uskottavasti perustelevalle vastaantulijalle silläkin uhalla, että puhelin katoaa tuntemattoman matkaan sen siliän tien. Osin kyse on tietoisestakin halusta uskoa ihmisistä hyvää (sama uskomus toki ulottuisi yliluonnollisiin, jos hän tietäisi noiden olemassaolosta).

Iloisuus ja ystävällisyys ovat piirteitä, jotka suorastaan huokuvat Eviestä. Vaikeinakin aikoina hän pyrkii löytämään sen pilven hopeareunuksen ja hyvin harvoin antaa surun pitää tuttua hymyä pois kasvoja koristamasta. Jonkinasteinen ristiriita siinä kenties on, että nainen kuuntelee toisten huolia ja murheita vaikka millä mitalla, mutta ei juurikaan näytä omaa suruaan, saati sitten puhu siitä. Evie on enemmän sitä tyyppiä, joka oikein surullisena linnoittautuu olohuoneen nurkkaan, itkee silmät päästään ja syö jäätelöä suoraan purkista, kunnes sitten uskaltautuu ihmisten ilmoille ja käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Nainen saattaa puheissaan helposti viitata kintaalla sellaisillekin asioille, jotka tosiasiassa ovat satuttaneet häntä kovastikin. Hän voi esimerkiksi vitsailla siitä, kuinka epäseksikäs pidempiin, tyylikkäämpiin ja hoikempiin naisiin verrattuna on, vaikka todellisuudessa kokee siitä alemmuudentuntoa. Järkyttyessään tai joutuessaan oikein vahvan mielenliikutuksen valtaan Evie kuitenkin saattaa reagoida itkien, vuolaastikin.

Luotettavampaa ystävää kuin Evie saa hakea. Nainen on auttavainen tuntemattomiakin kohtaan, joten ei liene yllätys, että ystäviensä puolesta hän on valmis tekemään melkein mitä tahansa. Jos ystävä on flunssassa, Evie on todennäköisesti se, joka on ensimmäisenä tuomassa ovelle kuumaa kanakeittoa tai sydänsuruissa kiskomassa mukaansa tanssimaan. Synkistely ja kovin vakavana oleminen eivät vain oikein sovi hänen pirtaansa. Hänestä saa kyllä keskustelukumppanin vakavamielisiinkin keskusteluihin, mutta ne ovat Evielle epäluontevia, jos menevät henkilökohtaisuuksiin. Ehkä juuri vaikeiden ja itselleen tunnepitoisten keskustelujen pelossa (sen lisäksi, että antaumuksella välttelee muiden loukkaamista) nainen jättää usein negatiiviset tuntemuksensa sanoittamatta. Haittapuolena käyttäytymismallissa on tietysti se, että läheisetkin ihmiset saattavat tietämättään loukata Evietä - mistä sitä tietäisi toisen loukkaantuvan, kun toinen vain hymyilee ja heittää vitsejä tavanomaiseen tapaan. Harvempi sitä lopulta huomaa pientä ilottomuutta silmissä tai katseen välttelyä ohikiitävän hetken verran. 

Pitkälle tehdyt suunnitelmat ovat Evien tapauksessa harvinaisuus. Nainen on spontaani heittäytyjä, joka menee usein fiilispohjalta. Eviellä on usein hulluhkoja päähänpistoja, ja hän myös siirtyy nopeasti niiden toteuttamiseen. Elämä on liian lyhyt odotteluun, tartu hetkeen ja sitä rataa... Naisella on tämän perusajatusmallinsa vuoksi ollut painimista sen kanssa, mitä hän pidemmällä tähtäimellä elämältään oikein haluaa. Tunnetasolla hän eläisi mieluiten vain hetkessä, mutta jo lapsuudesta on kuitenkin mieleen juurtunut ajatus siitä, että elämässä pitäisi olla suunnitelma. Evie haaveilee pidemmällä tähtäimellä lähinnä siitä, että saisi kokea paljon, tehdä hyvää ja löytäisi rinnalleen jonkun, jonka kanssa kävellä käsi kädessä sitten vanhana ja ruttuisena. 

Evie saattaa vaikuttaa hölmöltä, koska on taipuvainen höpöttämään eritoten hermostuksissaan. Tahattomat kömmähdykset ovat myös jokseenkin arkipäiväisiä, koska usein säntäillään paikasta toiseen ex tempore -meiningillä. Yllättäen Evie osaa kuitenkin tosipaikan tullen olla rauhallinen, kylmähermoinen ja toimia rationaalisesti paineen alla; jopa nopeasti ja tarkasti. Tiukoissa paikoissa hänestä löytyy enemmän rohkeutta, kekseliäisyyttä ja päättäväisyyttä kuin osaisi arvatakaan. Jopa käskyjen ja ohjeiden jakelu luonnistuu työmoodissa, vaikka hän muutoin niitä vältteleekin. Evien erityinen vahvuus työssään on silti muussakin elämässä selkeästi erottuva taito rauhoitella ja kannustaa sanojen ohella koko olemuksellaan.

 

Jos Evieltä kysytään, hän on 157 cm senttimetriä lyhyt ja hyvä halattava, koska on rasvakerroksensa vuoksi niin pehmoinen. Todellisuudessa? No, pituutta on juuri sen verran mitä on - korkokenkien kanssa sitten enemmän. Lyhyys on mielipidekysymys. Ylipainoinen tai lihava Evie joka tapauksessa ei ole. Objektiivisesti häntä voinee parhaiten kuvata normaalipainoiseksi, ja hänen muotojaan pehmeän naisellisiksi. Peppu on pyöreä ja rintoja vaikea olla huomaamatta. Juokseminen taikka varsinainen kuntosali- ja voimaharjoittelu ei kuulu mielipuuhiin, mutta etenkin ryhmäliikunnoissa (jotka itse asiassa ovat yhdistelmä voima-, lihas- ja kestävyyskuntoharjoitteita) käymällä hän on saanut maltillisesti lihasmassaa ainakin reisiin, vatsaan ja käsivarsiin. 

Silmiinpistävintä Eviessä ovat hänen valloittava, vaalean hammasrivistön paljastava hymynsä sekä hänen täyteläiset huulensa. Hipiä on vaalea, silmät vihreät, kulmakarvat ruskeat ja melko paksut. Hiusten pituus, leikkaus ja värikin sen sijaan vaihtelevat Eviellä melko tiuhaan. Luonnostaan hiukset ovat ruskeat, ja useimmiten niiden annetaan kasvaa pitkiksi ja sitten taas leikkautetaan pitkäksi polkaksi. Ehostautumisaste arkena on vähäinen (ei ollenkaan tai pelkästään ripsiväriä), mutta vapaa-ajalla meikkaamista harrastetaan enemmän. Pukeutumistyyli Eviellä on niin ikään vaihteleva. Päälle tulee valituksi sitä, mikä sopii kulloisenkiin mielialaan. Nainen rakastaa värejä ja antaa sen usein myös näkyä. Merkeistä hän sen sijaan ei itse perusta, mitä nyt muiden mieliksi saattaa laittaa vaikkapa ravintolaan tai johonkin tilaisuuksiin sitä kalliimpaa ja 'hienompaa' vaatetusta ylle. Evien omia suosikkikuteita ovat lukuisat eriväriset mekot, farkut ja farkkushortsit, persoonalliset t-paidat ja ihanan pehmoiset villatakit. Näitä sitten sekoitellaan yhteen muiden vaatteiden ja asusteiden kanssa hyvinkin paljon vain fiiliksen mukaan. Entäs trendit? Ei voisi vähempää kiinnostaa. 

Evangeline Meyer syntyi Englannin maaseudulla, jossa varttui suloiseksi tytöntylleröksi. Rauhallisessa ympäristössä maatilan eläinten keskuudessa oltiin pahalta piilossa, ja Evien lapsuus olikin hyvin onnellinen. Vaikkei hänellä ollutkaan sisaruksia, leikkikavereita löytyi etenkin serkuista ja harvoista naapureista. 

Meyerin perhe muutti Lontooseen Evien ollessa kahdeksan. Suurkaupunkiin oli pienen kylän tytöllä paljon totuttelemista, ja samanaikaisesti myös tutkijoina (toinen yliopistolla, toinen poliisina) työskentelevät vanhemmat alkoivat olla enemmän poissa kotoa kiireidensä vuoksi. Evie oppi uuteen arkeen. Kaikki uusi ja tuntematon myös kiehtoi ja veti tyttöä puoleensa. Koulunkäynnin ohella Evie keskitti energiansa siihen, minne milloinkin koulun jälkeen livahtaisi. Seikkailunhalu vain lisääntyi iän myötä, eikä teini-iässä tyttöä pidätellyt enää juuri mikään. Yhtenä päivänä yritettiin pujahtaa West Endiin musikaaliin maksamatta (kaverin idea), toisena jäätiin kuuntelemaan katusoittajaa ja annettiin tuolle kaikki mukana olevat rahat. Harmitonta ja hauskaa.

Evien äiti Sophia menehtyi työtehtävissään hämärissä olosuhteissa tyttärensä 13-vuotispäivän tienoilla. Isä Edward, joka oli pari vuotta sitten vastaanottanut uskontotieteen professuurin, haki vähän aikaa lohtua pullon pohjalta, minkä vuoksi surussaan sulkeutunut Evie asui muutamia kuukausia isoäitinsä luona. Edwardin saatua jälleen elämänsä langat kasaan tytär palasi isänsä luo, ja kumpikin lohdutti toinen toistaan. Lontoo kuitenkin tuntui kummastakin kolkolta ilman äitiä. Isän haalittua mainetta professorina oli siksi vain ajan kysymys, milloin isä tarttuisi johonkin Atlantin toiselta puolelta vastaanotetuista työtarjouksista. Evielle oli kuitenkin suuri yllätys, että hänen tuntemiensa yliopistojen sijasta Edward vastaanotti pestin Roivan yliopistossa. Siellä kuulemma maksettiin parhaiten. Evie ei osannut tuolloin epäillä valinnan taustalla muita motiiveja, vaikka mytologian ja muidenkin myyttien tutkimukseen erikoistuneella isällä niitä olikin. 

Roivassa Evie opetteli häivyttämään brittiaksenttiaan (siinä kovinkaan hyvin onnistumatta) samalla, kun tutustui highschoolin arkeen. Uusi ympäristö vaikeutti koulunkäyntiä jonkin verran, ja naisenalku sai muutamaankin otteeseen tuta hyväuskoisuutensa seurauksia. Katkerin pettymys oli se ensimmäinen oikea poikaystävä, joka jätti vaihtaakseen Evien vaaleampaan ja hoikempaan stereotyyppiseen cheerleaderiin. Uskoaan rakkauteen ja ihmisiin Evie ei sentään menettänyt, mutta jonkin osan aiemmasta itsetunnostaan kylläkin. Hän alkoi tuntea olevansa tarinan sivuhenkilö: se ”kiva, vähän pullukka kaveri”, joka seurasi vierestä, kun kaunis päähenkilö keräsi kaikki katseet ja paistatteli huomiossa. Tätä mielikuvaa oli omiaan ruokkimaan se, että Evie ihastui useammankin kerran poikiin, jotka näkivät hänet vain ystävänä. Hiljalleen sitä alkoi hyväksyä osansa ja löytää iloa siitä, kun sentään omat itseä kauniimmat ystävät löysivät rakkautta ja seikkailuja.

Valmistuttuaan Evie ei oikein tiennyt, mitä elämältään tahtoi. Todennäköisesti hän olisi jäänyt kahvilan tarjoilijaksi - missä työssä sosiaalisen iloluonteensa vuoksi viihtyi ja oli pidetty - ellei olisi antanut ystävänsä houkutella mukaansa uramessuille. Siellä erään ensihoitajan puheenvuoro teki häneen niin suuren vaikutuksen, että Evie rohkaistui puhuttelemaan tuota esittelyn päätyttyä. Sen keskustelun seurauksena hän päätyi kurssille, jonka jälkeen päätti ainakin yrittää kouluttautua alan ammattilaiseksi. Hän yllätti lopulta itsensäkin siinä, miten löysi itsestään jo harjoittelussa uudenlaista rohkeutta, kylmäpäisyyttä ja kykyä toimia ripeästi paineen alla. Sattuman kautta hän oli löytänyt kutsumusammattinsa.

Evie on työskennellyt täyspäiväisesti ensihoitajana vajaat kymmenen vuotta, eikä ole omasta tahdostaan ryhtynyt tiimin johtajaksi, vaikka kokemus jo riittäisikin. Hän on erikoistunut kriittiseen hoitoon, minkä vuoksi on usein ensimmäisten joukossa todistanut järkyttäviäkin näkyjä. Toistaiseksi Evie ei kuitenkaan ole osannut yhdistää yhtäkään näistä yliluonnollisiin, vaikka hänen isänsä ajoittain onkin epäsuorasti varoitellut tytärtään erinäisistä vaaroista. Työnsä ohella Evie on vuosien varrella ollut muutamassa parisuhteessa, jotka ovat kaatuneet kukin omista syistään, autellut lähes sokeutunutta isäänsä milloin missäkin ja toiminut vapaaehtoisena nuorisotyössä.

 

Muuta

- Rakastaa koiria. Olisi jo hankkinut sellaisen itselleen, ellei kokisi työtään huolehtimiselle jonkinmoiseksi esteeksi. Lääkitsee koirakuumetta toimimalla ystäviensä lemmikkien hoitajana tarpeen tullen (ja joskus muutoinkin omaksi ilokseen)
- Käy epäsäännöllisesti mm. spinningtunneilla. Inhoaa lenkkeilyä
- Pitää elokuvista (myös hömpästä). Itkee onnellisissa lopuissa ja välillä muutoinkin
- Kaipaa kotimaataan ajoittain, minkä vuoksi viihtyy brittimeininkiä mukailevissa pubeissa
- Välttelee tuottamasta pettymyksiä tai kieltäytymästä, joten lähtee pyydettäessä mukaan monenmoiseen aktiviteettiin - koki sen mieluisaksi tai ei
- Isä Edward on erikoistunut myyttitutkimukseen, jonka osana on tutkinut yhtä sun toista yliluonnollista asiaa. Evie on siis kuullut yhtä sun toista faktaa yliluonnollisista, mutta luulee kyseessä olevan vain fiktiivisiä myyttejä