Isabella de'Medici

480-vuotias, syntyi Firenzessä 31.8.1542.

Vampyyri | Biseksuaali |Paolo Giordano I Orsinin leski (mies kuollut 13.11.1585)

Omistaa Temptation-yökerhon Roivan keskuksessa
Omakotitalo Roivan laitamilla

Isä: Cosimo I de’ Medici
Äiti: Eleonora di Toledo (Leonor Álvarez de Toledo y Osorio)
Omisti 8 sisarusta sekä 4 sisarpuolta

Vampyyriperhe: Chares sekä Devon

Isabella on noin 168 cm pitkä ja painoa löytyy 54 kg. Vartaloltaan hän on sirorakenteinen. Nuoruudessa ei sorruttu liikaan mässäilyyn, joten muuttumisen jälkeen ulkonäkö on pysynyt samana. Tummanruskeat hiukset, jopa mustaa lähentelevät, ovat luonnostaan kiharat ja ylävät lapaluihin saakka. Hiukset ovat aina aseteltu täydellisesti ja niitä pitääkin paikoillaan monta kiloa muotoilutuotteita. Ruskeat silmät koristavat kauniita kasvoja, mutta yleensä niissä on tympääntynyt katse. Isabella pyrkii aina korostamaan kasvojensa hyviä piirteitä meikeillä eikä hän poistu kotoaan ilman sitä.

Pukeutumisessa ei säästellä. Nainen tahtoo olla huomion keskipisteenä, ihan asunsakin puolesta. Hän on hyvin tarkka siitä, mitä päällensä laittaa. Kotoa ei lähdetä collegehousuissa tai saman tyyppisissä vaatteissa. Paljasta pintaa ei pelätä näyttää, koska se on yksi vampyyrinä olemisen hyvistä puolista. Hän ei vanhene koskaan ja tietää olevansa hyvännäköinen ikuisesti. Asu saattaa usein olla täysin tilanteesta poikkeava. Ei olisi yhtään ihme, jos kahville valittaisiin liehuvahelmainen mekko, joka paljastaa selän täysin. Isabella käyttää harvoin samoja vaatteita kahta päivää putkeen, koska omistaa jopa satoja asukokonaisuuksia. Asusteet ovat huolella valittu, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman täydellinen.

Naista voi kuvailla pelkästään yhdellä sanalla: diiva. Hän haalii kaiken huomion itseensä ja nauttii siitä täysin. Koko olemus vaatii muiden kiinnittävän täydellisen huomion itseensä eikä sitä edes ääneen pelätä sanoa. Jos asiat eivät etene oman tahdon mukaan, se kerrotaan hyvinkin nopeasti ja sanoja säästelemättä. Usein hämmennystä aiheuttaa kielen vaihtuminen italiaan, jota paasataan monta pitkää minuuttia. Tulisen luonteensa ansiosta, hän on onnistunut suututtamaan monet vuosien varrella. Harvat jaksavat kuunnella töykeyksiä, jotka eivät usein ole ansaittuja. Muiden ärtymys ei kuitenkaan haittaa. Jos itsevarma vampyyri ei saa käyttäytyä omana itsenään, muut saavat painua maan syvimpään rakoon. Sosiaalisen luonteensa ansiosta, Isabellaa on erittäin helppo lähestyä. Jutuille voidaan kohteliaasti naureskella, jos toinen vaikuttaa tarpeeksi kiinnostavalta. Flirttailuunkin usein taivutaan, nähdessään jotain kaunista. Sukupuolella ei ole enää pitkiin aikoihin ollut väliä, kunhan saisi mielenkiintoisen seikkailun aikaan. Kyllästyessään kumppaniinsa, tämä surutta viskataan nurkkaan ja tilalle hankitaan uusi.

Välillä hyvinkin turhamaisia piirteitä omaava vampyyri sortuu usein valittamiseen. Likaisissa paikoissa liikkuminen ei kuulu lempipuuhiin ja se saakin siron nenän nyrpistymään. Ilman täydellistä asukokonaisuutta asunnosta ei poistuta, vaikka vastapuoli joutuisi odottamaan tunteja. Hän ei käytä aikaa siivoamiseen, vaan on palkannut sitä varten sisäkön. Kaksikko tulee melko hyvin juttuun keskenään, koska toinen nainen jaksaa kuunnella marinaa suuttumatta. Isabella vaatii, että asunto pidetään mahdollisimman täydellisessä järjestyksessä, vaikka päätyy usein sotkemaan. Hänestä on erittäin mukava päästä kokeilemaan muiden kärsivällisyyttä omilla ärsyttävillä tavoillaan.

Nainen muistaa olevansa syntyjään herttuan tytär ja osaa käyttäytyäkin sen mukaan. Sitä odotetaan myös muilta. Joitakin henkilöitä korjaillaan teitittelemään häntä sukunimensä mukaan, vaikkei kyseisellä asialla ollut enää nykyään väliä. Se on ainainen ylpeyden aihe ja oman suvun kehitystä seurattiinkin usein varjoista. Taide ja musiikki ovat lähellä sydäntä ja hän onkin intohimoinen tanssija. Etiketti osataan täydellisesti ulkoa ja sitä käytetäänkin usein saadakseen, mitä tahdotaan. Kohteliaan ulkokuoren alla piilee manipuloiva ämmä, joka ei pelkää käyttää likaisimpiakaan keinoja, saadakseen tahtomansa. Tämän luonteenpiirteen kehittyminen saattoi olla Charesinkin syytä, koska tämä täytti kaikki naisen mielihalut. Liiallinen paapominen sai Bellan tahtomaan aina vain lisää. Löytyyhän toki kostonhimoisia piirteitäkin. Vuosien saatossa on tullut opittua jonkin verran kärsivällisyyttä, jotta uhreihin voidaan iskeä heidän sitä vähiten odottaessa.

Ystävilleen ja lähimmilleen nainen uskaltautuu avautua. Diivan paksun kuoren alta löytyy lämmin sydän, joka ei halua jäädä yksin. Jos naisen luottamuksen ansaitsee, sitä ei kannata lähteä tuhoamaan, koska kerran menetettyä ei koskaan saa uudelleen takaisin. Erityisen lojaali vampyyri, pyrkii suodattamaan pahimmat loukkaukset puheestaan. Hän siis pyrkii muokkaamaan käytöstään mahdollisimman ihastuttavaksi, jottei päätyisi suututtamaan muita liikaa. Vaikka sitä ei muille paljastettaisikaan, heidän puolesta mentäisiin läpi harmaan kiven.

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1200-luvulta 1700-luvulle. Sukuun kuuluu muun muassa kolme paavia, useita Firenzen ja Toscanan hallitsijoita sekä myöhemmin Ranskan kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi.

Isabella syntyi Firenzessä isänsä toiseen avioliittoon, toisena lapsena 31.8.1542. Hän asui ensin sisaruksineen Palazzo Vecchiossa (kylä Firenzessä) ja myöhemmin Palazzo Pittissä. Hän vietti paljon aikaansa isänsä perintötalossa maalla. Villa di Castello toimi ihanteellisena kotina lapsille, jotka ensimmäisinä vuosinaan saivat leikkiä ulkona vapaana. Medicien ollessa Firenzen vallassa, lapset kasvatettiin kotona. Heillä oli useiden alojen taitajia opettajinaan, jotta he menestyisivät myöhemmin elämässään. Isabella opiskeli mm. taidetta sekä kieliä. Hän rakastui nuorena musiikkiin ja se onkin tuonut hänelle tavan ilmaista itseään vuosien saatossa.

Vuonna 1553, ollessaan 11-vuotias, nainen luvattiin Paolo Giordano Orsinin (12-vuotias) vaimoksi. Mies kuului Braccianon herttuasukuun, joka hallitsi eteläistä Toscanaa. Isän mielestä avioliitto oli välttämätön, jotta suhde antiikin Rooman aikaiseen sukuun säilyisi. Taka-ajatuksena oli myös mahdollistaa eteläisen rajan turvallisuus. Isabella ei itse pitänyt ajatuksesta yhtään, mutta suostui vanhempiensa painostuksesta. Opiskeluun uppouduttiin entistä enemmän, eikä tulevaa tahdottu ajatella.

Vuonna 1558 kaksikko vihitti melko pienissä juhlissa, Villa di Castellossa. Avio-onnea kesti yhden yön yli, koska Paolo lähti seuraavana päivänä. Isä huolestui uuden vävynsä tuhlailusta, joten päätti pitää tyttärensä sekä tämän myötäjäiset luonaan Firenzessä. Isabella oli onnessaan tapahtumasta, koska hän sai itse päättää omista tapaamisistaan sekä suhteistaan ja oli vapaampi kulkemaan. Tämä tuotti tietynlaisen skandaalin ylimystön joukossa, mutta kukaan ei viitsinyt kommentoida mahtisuvun käytöstä heidän edessään. Toisaalta naisen pitäminen kotona oli hyvä asia, koska kasvaessaan vanhemmaksi, hän alkoi saamaan enemmän huomiota miehiltä. Monet yrittivät riiata avioliitossa olevaa naista, mutta tämä vain nautti saamastaan huomiosta.

Eloisan ja vapaan luonteensa ansiosta, nainen alkoi päätyä ongelmiin. Vuonna 1560, Isabella alkoi tapailla salaa Paolon serkkua, Troilo Orsinia. Serkku oli lähetetty vahtimaan naista, aviomiehen ollessa sodassa. Kaksikolla alkoi synkata melko nopeasti ja huhut heidän läheisyydestään kiirivät. Isä, Cosimo, pyrki hiljentämään juoruja ja määräsi kaksikon pitävän etäisyyttä toisiinsa. Näennäisesti he pystyivätkin siihen, mutta pimeän tullen Troilo hiippaili huoneeseen. Aamun sarastaessa kaksikko jätti toisilleen hyvästit, jotteivat kamarineidot näkisivät heitä yhdessä.

Oli vuosi 1562. Huhut olivat kuitenkin kiirineet Paolon korviin saakka. Raivoissaan serkkunsa käytöksestä, tämä uhkasi heittää Troilon pois suvusta. Säästyäkseen häpeältä, Isabella olisi murhattava mukamas ryöstön yhteydessä. Surullisena rakastaja suostui pyyntöön, koska pelkäsi perinnöttömyyttä. Samaan aikaan Isabellan äiti, Eleanor, kuoli vanhempien vieraillessa Pisassa. Näin ollen tytär nousi Firenzen ”ensimmäiseksi” naiseksi, hoitaen Medicien tapojen mukaan politiikkaa. Miesten tekemä suunnitelma meinasi kariutua muutaman kerran, koska uuden tittelinsä takia Bellaa oli vaikea lähestyä. Eräänä vapaailtanaan, hän hyväksyi Troilon kutsun viettää iltaa yhdessä. Romanttinen ilta sai kuitenkin karmean lopun, kun suunnitelma koko komeudessaan avautui hänen edessään. Riisuttuaan alusvaatteilleen, Isabella sai halauksen sijaan veitsestä. Järkyttyneenä hän kaatui sängylleen, katsellessaan Troloin pakenevan ikkunasta.

Veren haju oli saanut Charesin saapumaan paikalle. Isabella ei muista kovinkaan yksityiskohtaisesti muuttumistaan. Jano oli polttanut kurkkua eikä sitä millään meinannut saada taltutettua. Ensimmäiset kaksi viikkoa kulki kuin sumussa ja koti-ikävä oli suuri. Hän vieraili eräänä yönä salaa kotonaan, mutta koki järkytyksen. Kamarineidot olivat aamulla löytäneet veriset lakanat sängystä ja epäilivät naisen kuolleen. Peittääkseen häpeän, Isabellan tilalle oli etsitty mahdollisimman saman näköinen nainen. Tämä ”uusi” Isabella koulutettiin käyttäytymään samalla tavalla, mikä päätyi myöhemmin näyttelijän kohtaloksi. Kahden lapsen äiti kuoli hämärissä olosuhteissa, 1576. Vampyyri oli seurannut tapahtumia kulisseissa ja epäili aviomiehensä murhauttaneen kopionkin.

Chares oli aina ollut hyvä opettaja, vaikka hemmottelikin naista. Isabella alkoi hiljalleen oppia sulattamaan oman kuolemattomuutensa sekä sen mukana tulleet voimat. Kuullessaan kopionsa kuolemasta, nainen päätti lähteä kostoretkelle. Luoja antoi hänelle vapaat kädet tilanteen hoitamiseen, mutta pysytteli silti mukana. Löydettyään Troilon yltäkylläisestä asunnostaan, vampyyri joutui pidättelemään omaa raivoaan. Eräänä iltana Isabella päätti käydä tervehtimässä edellistä rakastettuaan. Olihan se ymmärrettävää nähdä kauhistunut mies, joka tiesi tappaneensa edessään seisovan olennon. Nainen kuitenkin jätti murhaajansa tappamatta, mutta teki suvun jatkamisen mahdottomaksi. Tämän jälkeen Bella ei kuullut miehestä sanaakaan. Aviomiehen perään ei edes viitsitty lähteä, koska sitä säälittävää miestä ei oltu usein nähtykään. Myöhemmin kuultuaan tämän kuolemasta, vampyyri koki olevansa sujut.

Isabella luuli uuden onnensa jatkuvan ikuisesti. Hän oli salaa alkanut elätellä tunteita luojaansa kohtaan, muttei vielä uskaltanut pukea niitä sanoiksi. Heidän välinsä olivat läheiset eikä riitojakaan usein sattunut. Kaikki alkoi hiljalleen kuitenkin muuttua. Chares ja Isabella tapasivat Gizelle-nimisen noidan, joka lopulta valloitti miehen sydämen. Mustasukkaisena vampyyri yritti varoittaa toista heidän suhteestaan. Bella olisi mielellään pitänyt koko miehen itsellään. Pian kaksikko alkoikin seurustella ja nainen huomasi luonteensa hiljalleen muuttuvan. Kaikki ne iloiset vuodet olivat pyyhkiytyneet yhden noidan takia. Gizellelle ei kuitenkaan uskallettu tehdä mitään, Charesin vihan takia.

Pian noitavainot alkoivat roihuta ympäri Eurooppaa. Bella yritti varoitella kaksikkoa parhaansa mukaan, mutta aivan turhaan. Gizelle lopulta vangittiin ja poltettiin roviolla. Nainen ei ikinä tule unohtamaan luojansa murhetta, kun tämän rakastettu paloi elävältä. Hän yritti parhaansa mukaan tukea läheisensä menettänyttä, mutta suru vaikutti olevan liian suuri. Chares torjui hänen apunsa, mikä lisäsi bruneten katkeruutta. Lopulta kaksikon tiet erkanivat suuren riidan jälkeen, Isabellen lähdettyä maasta.

Isabellan vietettyä monta katkeraa vuotta Eurooppaa kierrellen, hän asettui Pariisiin. Hän toimi kurtisaanina rikkaiden suosimassa bordellissa ja nautti olostaan. Ulkonäkönsä ansiosta nainen oli erittäin suosittu ja kylpi kalliissa lahjoissa. 1800-luvun loppupuolella tapahtuneet vallankaappaukset saivat vampyyrin lähtemään liikkeelle. Hän oli kuullut huhuja Charesista ja päätti uteliaana seurata niitä Lontooseen. Siellä hän tapasi ”veljensä”, Devonin, jonka kanssa tultiin hyvin toimeen. Luojalle ei suotu montaa sanaa ja tähän pyrittiin pitämään mahdollisimman paljon etäisyyttä. Miehelle ei vieläkään annettu anteeksi torjumista. Pian hän jatkoikin matkaansa, luvaten pitää yhteyttä Devoniin. Huomaamattaan vampyyri päätyi Firenzeen. Suvulla ei ollut kovinkaan paljoa valtaa enää jäljellä, mutta tutut maisemat helpottivat katkeraa mieltä.

Ensimmäisen maailmansodan rauhattomat olot ajoivat vampyyrin hiljalleen pohtimaan uutta asuinpaikkaa. Hän oli kierrellyt itsellensä tuttua maata, mutta alkanut herättää huomiota. Sodan kolkuttaessa ovea, Isabella pakeni laivalla Amerikkaan. Kyseistä matkaa ei muisteltu innolla, koska peltipurkissa vietetyt päivät ja yöt jättivät aateliseen jälkensä. Vietettyään muutamia vuosia joissain isoimmissa kaupungeissa, nainen päätyi mallin hommien puolesta New Orleansiin. Hänelle avautui mahdollisuus keikka mallina jokisuistossa ja agentin kehottaessa se otettiin vastaan. Osasyynä taisi olla huhut luojan olinpaikasta. Tunteet eivät vuosien mittaan olleet hälventyneet, joten miehen lähellä tahdottaisiin olla. Mallin hommat kuitenkin pian unohtuivat, kun italiatar tapasi eräissä juhlissa burleski-klubin omistajan. Mies oli humalapäissään päättänyt laittaa klubinsa korttipelissä pantiksi, ollessaan varma voitostaan. Tylsyyksissään Isabella oli osallistunut peliin, mutta se kääntyikin hänen onnekseen. Valehtelun ja manipuloinnin ansiosta hän voitti kyseisen ottelun ja oli Temptationin uusi omistaja. Kyseinen yritys kuitenkin siijaitsi Nalidissa, mikä vaikutti sillä hetkellä suurelta takaiskulta. Hetken aikaa nainen pohti kieltäytyvänsä omistajuudesta, mutta suostui siihen lopulta. Hän tekisi klubista entistä kuuluisamman, saadakseen itselleen lisää mainetta. Näine ajatuksineen brunette päätyi jättämään elämänsä USA:ssa.

Chares:

Kaksikon välit ovat kaikkea muuta kuin lämpimät. Nainen kunnioittaa omaa luojaansa, mutta katkeruutensa takia ei pysty antamaan anteeksi. Miestä vältellään mahdollisuuksien mukaan ja tapaamisissa vaihdetaan muutama kohteliassana. Toisen kanssa tahdottaisiin olla läheisimmissäkin väleissä, mutta ilman suoraa anteeksipyyntöä, siihen ei pystytä.

Suhde ”veljeen” on hyvä. Bella pitää miehestä paljon ja pystyy avautumaan toiselle huoletta. Kaksikko pitää säännöllisesti yhteyttä toisiinsa, mikä Devonilta kuuleman mukaan ärsyttää Charesia. Sisarukset myös tapaavat aika-ajoin, yleensä ärsyttääkseen luojaansa.

- Innokas juhlija

- Omistaa asunnon Venetsiassa, Firenzessä sekä Roivassa

- Vierailee vuosittain Italiassa, yleensä Venetsiassa karnevaalien aikaan

- Osaa italian lisäksi kreikkaa, englantia, latinaa sekä ranskaa

- Suuttuessaan vaihtaa kielen italiaan

- Rakastaa muotia

- Harrastaa tanssia sekä laulamista

- Osaa soittaa pianon lisäksi viulua ja kitaraa

- Omistaa mustan, Audi A6
- Inspiraatio