Lei Bai Liu

27 vuotias, syntynyt 22.11.1994 paikassa New york
Lei hakee omaa suuntaustaan, mutta epäilee vahvasti olevansa bi tai pan, Sinkku
Upir (1/4), opiskelee lakia (toimii myös osa-aikaisena avustajana)

Lei on luonteeltaan tarkkailija, hän pitää ihmisten ja kaaoksen seuraamisesta sivusta. Hän ei yleensä ole se joka luo kaaosta, jollei se ole jotain mitä hänen on edistettävä oman etunsa tähden. Lei on sosiaalinen ja hymyilevä, joskin tämän hymyn takana on aina hieman etäisyyttä.

Lei viihtyy hyvin ihmismassoissa ja osaa viihdyttää ihmisiä luontaisella positiivisella asenteellansa. Hän kuitenkin vaatii omaa aikaansa, jolloin rauhoittua, antaa jalkojensa levätä ja kipujensa hieman hellittää. Hän ei mielellään näytä ulospäin mitään heikkouksia, hän ei itke, tai irvistä ihmisten edessä. Hänen ainoa näkyvä heikkoutensa on hänen kävelykeppinsä joka on hänelle tärkeä, ei vain liikkumisen tukena, vaan myös lahjana hänen uudelta isoäidiltänsä.

Lei on myös hyvin kilpailunhaluinen, jos hän pelaa, hän pelaa aina voittaakseen, miksi hän pitääkin yllä hyvää kuntoa ja älyänsä. Hän uskoo ihmisen laiskistuvan jos tämä laiminlyö itseään ja silloin ihmisestä tulee heikko.

Kaikesta siitä huolimatta että Lei on yleensä rento ja mukava, häntä ei halua vihollisekseen. Lei yleensä osaa ottaa pienet loukkaukset sellaisina, haukkuhan ei tee haavaa, mutta jos tätä loukataan verisesti, hän vetäytyy syvälle itseensä ja alkaa valmistella kostoa joka tarjoillaan jääkylmänä, eikä koskaan suoran käden kautta.

Loukatakseen Leitä pitää tehdä vain yksi virhe ja se on hänen perheensä moittiminen tai loukkaaminen. Tällöin Lei tekee kaikkensa vahingoittaakseen ja murskatakseen sen joka jotenkin loukkaa hänen perhettänsä.


Lei nauttii luonnosta, taiteesta ja muodista. Hän viettääkin paljon aikaansa opiskellessaan ulkona puistoissa tai kahviloissa, katsellen ohi kulkevia ihmismassoja. Joskin Lei on aina myös valmiudessa, sillä elämä Triadi perheessä tuo omia riskejänsä.
Lei ei myöskään ole taistelija sanan fyysisessä merkityksessä, hän on valmis satuttamaan ja tappamaan ihmisiä, mutta karkuun hänestä ei ole juoksemaan. Joten ensisijaisesti hän tarttuu aina kykyynsä ”suostutella” ihmisiä, jos se ei toimi, hän käyttää kovempia keinoja, mutta se ei koskaan ole ensimmäisenä hänen mielessään.

Hän käyttääkin luontaista kykyään nähdä asioiden monet puolet siihen että luovii läpi tuttaviensa ongelmia ja auttaa näitä jopa aidosti välittäen. Niin kauan kun nämä eivät petä hänen luottamustansa. Leille ei ole ongelma hankkia ystäviä, mutta hän ei halua ympärilleen liian suurta ihmismäärää ongelmineen, vaan pitää mieluusti suurimman osan kohteliaan välimatkan päässä itsestään.

Rakkautta Lei ei ole edes elämäänsä ajatellut tuoda, hän pitää romanttisien eleiden tekemisestä, mutta ei ole koskaan ajatellut sitoutumista sen suuremmin.

Lei on laiha, 185 cm siintävä aasialainen, se on osa hänen epämuodostumaansa, pienestä lapsesta kehittyi epätavallisen pitkä ja se aiheutti hänessä kasvukipujen lisäksi muitakin fyysisiä sekä henkisiä ongelmia. Lei on käynyt useissa leikkauksissa jossa hänen jalkojansa ja selkäänsä on suoristettu, hiottu, leikattu ja katkottu. Lääketiedettä uhmaten hän on kuitenkin aina palannut seisomaan sängyltä, ja jaksanut hoitaa itseään ja seurata fysioterapeuttien ohjeita.

Lei värjää hiuksiaan välillä vaaleiksi, välillä mustiksi, hänellä on lapsesta saakka ollut hiuksissaan valkea raita, joka on iän ja leikkauksien sekä kovan elämän tuloksena laajentunut. Lei ei pidä siitä että hänellä on kaksiväriset hiukset joten hän pitää huolen että ne ovat aina joko tai.

Silmät Leillä ovat ruskeat, joskin hänen silmissään on hitusen vihreää, mikä johtuu hänen hyvin kaukaisesta skandinaavi verestään Upir perheen puolelta. Suurin osa perheestä sanoo sen olevan juurikin hänen ihmisperintöänsä ja että sama piirre oli myöskin Lein isällä.

Tämän on mahdollistanut sen, että Lei näyttää ulkoisesti suhteellisen normaalilta ja hänellä on jaloissaan muistona useista operaatioista vain hyvin hailakoita arpia,jotka tulevat esiin parhaiten jos hän ruskettuu. Lei on iholtaan kalpea ja kalvakka. Joskin hänen kuntonsa kohotessa, myöskin terve väri ylettyy hänenkin kasvoillensa.

Suurin arpi minkä lei omistaa, on hänen selässään, johon on tehty suurin operaatio, eikä hän pidä sen esittelystä. Lei seisoo usein vain toisen lonkkansa varassa, hänen on hankalaa seistä koskaan täysin suorassa, sillä se rasittaa häntä paljon.

Lei pukeutuu usein kotona rennosti, mutta värikkäästi. Opiskellessaan ja harjoitteluissa hänellä on aina asiallinen vaatetus, koulussa siistit vaatteet ja harjoittelussa aina tumma puku.

Lei omistaa kävelykepin joka on hänellä apuvälineenä ja mukana lähes joka paikassa. Keppi on komeaa tummaa puuta, sen varressa on ohut metallinen hela jossa on kuviotuna kiinalaisia hyvän onnen kuvioita.

Leilla on korvissaan lävistykset, mutta hän pitää korvakoruja harvemmin enään. Joskus ollessaan vapaa-ajallansa hieman villimmällä päällä, hän saattaa korun korvaan sujauttaa. Lei pitää kalliista sormuksista ja päästyään uuteen perheeseensä hänen viikkorahansa ovat riittäneet niihin mainiosti. Hän vaihtelee rannekoruja ja sormuksia usein vaatetuksensa ja tilaisuuden mukaisesti.

Leillä on käsivarren alapuolella kiinalainen valkoinen lohikäärme tatuointi, joka on merkkinä siitä että hän kuuluu Valkoisen Taivaan Triadi perheeseen.

Syntymä:


Lei, syntyi new yorkissa eräälle yön naiselle jonka eräs komea nuori Triadin mies oli eräänä iltana seurakseen ostanut. Liqiu tosin ei ollut itse tietoinen miehen asemasta New Yorkin alamaailmassa, eikä nähnyt tätä kertaakaan sen yön jälkeen. Sen sijaan hän sai huomata olevansa raskaana ja huomasi tämän liian myöhään, sillä pienenä naisena hänellä raskaus ei ollut näkynyt, eikä Lei todellakaan ollut mikään suuri lapsi syntyessään. Lei syntyi keskosena, hänen äitinsä epäili sen johtuneen ammatistansa, alkoholista ja passiivisesta tupakoinnista, johon tämä oli koko lyhyen raskauden ajan altistunut.

Synnytysosastolla Leissä havaittiin muitakin ongelmia, hänen keuhkonsa eivät olleet tarpeeksi kehittyneet joten hän joutui hengityskoneeseen, lääkärit toivat myös tietoa uudelle äidille siitä, kuinka tämän vastasyntyneellä oli jo nyt vaikeaksi kehittyvä skolioosi ja luiden epämuodostumia jaloissa. Näiden hoitaminen tulisi olemaan kallis ja kivulias prosessi pojalle tämän nuoren elämän aikana.

Liqiu mietti aikansa, hylkäisikö poikansa vai jatkaisiko tämän äitinä. Liqiu teki päätöksensä nopeasti ja päätti pitää poikansa, antaen tälle nimen Lei, tuomaan tälle voimaa kestää läpi kaikki ne kivut ja esteet mitä tällä olisi edessä ja Bai sillä katsoessaan poikaansa keskoskopissa, tämän päätä peitti untuvaisen valkeat hiukset.

Liqiu huomasi ettei hänen vauvansa itkenyt lähes koskaan, ei vaikka tämä joutui olemaan vähän väliä olemaan yksin sairaalassa, silloin kun hänen jalkojansa yritettiin saada aseteltua oikeisiin asentoihin, kriittisten kasvuvaiheiden aikana.

Lapsuus:


Lei ja hänen äitinsä elivät New Yorkin köyhillä alueille sillä se oli ainoa mihin heillä oli varaa Lein sairaalalaskunen takia, vaikka hänen äitinsä edelleen teki töitä Yön naisena ja ansaitsi suhteellisen hyvin.

Lei joutui ensimmäisen kerran elämässään kasvotusten sen tosiasian kanssa, että hän ei voinut olla täysin normaali, kun eräs hänen äitinsä asiakkaista kävi väkivaltaiseksi keittiössä ja alkoi huutamaan kuin puolihullu, lähes lyöden Lein äitiä. Lei hyppäsi eteen, hän oli pieni kokoinen 8-vuotias mutta otti rohkeasti iskun vastaan äitinsä puolesta, kivusta piittaamatta ja katsoi tätä isoa miehen irvikuvaa silmiin. Käskien tämän poistua ja hypätä ulos ikkunasta. Lein oma muistikuva tilanteesta on hatara, mutta hän ei koskaan unohtanut sen miehen kasvoja, kuinka ne menivät ilmeettömiksi, samalla kun Lei tunsi kipua omassa päässään ja maistoi veren, sipaisten nenäänsä joka vuosi, huomatakseen kuinka hänen kätensä oli veressä.
Hänen äitinsä lämpimät kädet ympärillä huutamassa miehelle, luullen tämän aiheuttaneen nenäveren vuodon. Mies ei kuitenkaan näyttänyt kuuntelevan, vaan käveli ikkunalle, avasi sen ja astui ulos kahdeksannesta kerroksesta, ironisesti, suoraan oman autonsa päälle.

Myöskään Lein äiti ei koskaan unohtanut sitä ja vaikka rakastikin poikaansa, jokin siitä päivästä lähtien oli muuttunut. Hänen äitinsä vältteli katsekontaktia pojan kanssa ja vaikka Lei sitä kuinka hakikin, hänestä alkoi tuntua siltä, että äiti pelkäsi häntä, tai vihasi häntä sen tähden, että hän oli tappanut miehen. Vaikka hänen äitinsä yritti sanoin selittää, ettei ollut vihainen.

Teini-ikä:

Koko kouluaikansa, Lei oli yksin, hänestä liikkui aina outoja huhuja ja häntä kiusattiin armottomasti. Lei tiesi sen kuitenkin itsekin, joskus kun hän pyysi suutuspäissään ihmisiä tekemään jotain, nämä tottelivat ja joka kerta, Lei tunsi nenänsä valuvan ja se oli aina verta mitä hänen käsiinsä tarttui pyyhkiessä. Lei itse, olisi kuitenkin vain halunnut olla tavallinen poika, ilman keppejä ja ilman tätä ihmeellistä kykyä.

Lei ajautui käyttämään huumeita, alussa ne auttoivat enemmän henkiseen kuin fyysiseen kipuun. Fyysisistä kivuista oli kuitenkin tulossa pahempia, sillä heillä ei enään ollut varaa hänen hoitoihinsa. Jollei Lei alkanut taikoa rahaa jostain heille sitä varten. Lei ymmärsi sinä hetkenä kun hänen äitinsä ensimmäistä kertaa katsoi häntä kunnolla silmiin, että tämä oli ollut tietoinen tästä oudosta kyvystä ja joutui puremaan huultansa, ettei olisi sanonut äidillensä jotain mitä olisi katunut koko lopun elämäänsä.

Lei aloitti diilaamisen nuorena, hän ajautui jäseneksi erääseen jengiin joka toimi paikallisen Triadin alla, joukossa oli muitakin kiinalaispoikia kuten hän ja Lei tunsi ensimmäisen kerran elämässään kuuluvansa johonkin kunnolla. Siinä missä muut pojat olivat vahvoja ja nopeita juoksemaan, Lei oli alkanut ymmärtämään omaa kykyään ”vaikuttaa” muihin.

Se mistä häntä oli ennen kiusattu armottomasti, oli nyt hänen tapansa saada etu muihin neuvotteluissa ja pian hänestä tuli diilaajan sijasta korkeampi arvoisempi upseeri heidän jengissänsä. Hän sai oman tatuointinsa joka oli etu-ja keskisorken välissä oleva pieni musta piste.

Hänen suhteensa äitiinsä etääntyi koko ajan ja se rikkoutui lopullisesti kun Lei joutui vankilaan taposta, vain siksi että hän oli ainoa joka ei ehtinyt pakenemaan paikalta kun eräs pitkään suunniteltu ja suurempi keikka meni pieleen. Lei ei kuitenkaan valittanut, sillä ei ollut vasikka. Hänen äitinsä ei ilmestynyt edes tuomionlukuun.

Lei joutui vankilaan ollessaan 18-vuotias, hänestä ei kuitenkaan tullut vankilassa uhria, päinvastoin, oltuaan uskollinen ”perheelle” hän sai uuden tarjouksen. Hänelle tarjottiin paikkaa Triadissa, aluksi vain tavallisena jalkasotilaana ja hänen ensimmäinen työnsä oli alkaa pyörittämään kykynsä avulla huumepiiriä vankilassa. Ensimmäistä kertaa elämässään, Lei koki hänen oudosta kyvystään olevan uudenlaista hyötyä.

20-vuotiaana Lei vapautui ja pääsi samantein Triadiin töihin, keräten pikkuhiljaa omavaraisuutta ja varoja lähteä opiskelemaan, Lei aikoi opiskella lakia, hän tahtoi auttaa Triadia sitä kautta tehokkaammin.

Triadi tuki hänen opintojansa ja Lei pääsi lakiopiskelijaksi, se vaati häneltä kuitenkin kahden vuoden armotonta opiskelua. Hänelle, sellainen tuntui kuitenkin enemmän hidasteelta, kuin esteeltä.

”Aikuistuminen”

Kun Lei oli opiskellut lakia kaksi vuotta, häntä sai viimeinkin kutsun Triadin punaiseksi pylvääksi, tai niin Lei ajatteli tapahtuvan, kun hänelle luvattiin vihdoinkin vihkiminen Triadi perheeseen.

Leitä odotti kuitenkin hyvin erilainen rituaali, sillä sen sijaan että hänestä olisi tullut aavistuksen ylempi jäsen, hän sai istua pöytään kahden Triadi perheen kesken. Se oli Leille hänen elämänsä tärkein ja kammottavin hetki.

Sinä iltana hän sai tietää, ettei häntä vihittäisi Triadi perheeseen jossa hän oli tehnyt töitä koko uransa ajan, vaan toinen perhe oli omimassa hänet. Perhe joka asui paikassa jonka nimeä hän ei ollut koskaan kuullutkaan. Lei sai sinä iltana tietää, että hän kuului jo verenperintönsä kautta tähän perheeseen, sillä samassa pöydässä sillä hetkellä istuivat hänen setänsä, isovanhempansa ja kaksi hänen serkkuaan.

Lei sai kuulla muitakin salaisuuksia, hän sai kuulla olevansa osa vanhaa Triadi sukua, jotka olivat myöskin olentoja nimeltään Upirit. Hänen isänsä oli ollut sellainen tosin vain puoliksi, joten hänkään, ei ollut kuin vain osittain.

Sinä yönä, Lei sai yhden ainoan mahdollisuuden uuteen elämäänsä, hän vaihtaisi perhettä, muuttaisi ja jatkaisi opintojansa Nalidissa. Lei ei epäröinyt, johtuen osittain siitä, että molemmat perheet olivat sopineet jo keskenänsä että Lei lähtisi heidän mukaansa.
22.11.2019 Lein 25-syntymäpäivänänsä, hän kävi lävitse aikuistumisrituaalinsa ja ilmoittautui Roivan yliopistoon lakiopintoihinsa. Kädessään uuden uutukainen tatuointi valkoisesta lohikäärmeestä sinisillä silmillä, hänen perheensä mukaan.

-Lein kävelykepissä on piilotettuna, niin pieni puukko, kuin ampulli myrkkyä. Nämä ovat lähinnä perinteen tähden, kuin pakon sanelemat.

-Lein kepin sisältö on tarkoitettu itsepuolustuksen sijaan oman elämän päättämiseen kunniakkaasti.

-Leillä on joskus tapana laskea katseensa automaattisesti, pelkoreaktiona siitä että hän saattaisi käyttää voimiansa suutuksissaan tai muuten ollessaan hermostunut.

-Lei osaa nyrkkeillä, heikoista jalkojen lihaksista huolimatta

-Lein perhe on aloittanut pojalle myöskin taistelulajien koulutuksen jotta tämä voi kompensoida omia vikojansa taistelussa.

-Lei ei ole vielä varma omasta seksuaalisesta suuntauksestaan, mutta epäilee olevansa bi tai panseksuaali.

(Kuvissa Malli Xing Ye Zhi Jian (Wan Yi Hua)