Harley Wolf

 
fc: Ezequiel Marcello

Nimi: Harley "Wolf" Wolf 

Ikä ja syntymäaika: 26.9.2001, 19-vuotias 

Seksuaalisuus: mies, hetero 

Laji: ihminen 

Siviilisääty: sinkku 

Ammatti / työ- tai opiskelupaikka: työskentelee lävistäjänä ystävänsä lävistysliikkeessä 

Luonne: 

Dementikko narkomaanina Harleysta tulevat ensimmäiseksi ilmi lähinnä hänen hajamielisyytensä ja lapsenmielisyytensä, jonka vuoksi toisen bongaaminen vaikkapa hiekkalaatikolta tai puhumasta pehmoleluille ei ole lainkaan outoa. Pikemminkin tavanomaista. Hän on jopa kadehdittavan huoleton ja yleisesti ottaen positiivinen löytäen ilonaiheita melkeinpä mistä tahansa asiasta, oli se sitten vaikka kellon viisarin liikkumisen näkeminen. Huumoriakin Harley omaa ja siispä nauttii elämästään, joka joidenkin mielestä ei välttämättä ole mitenkään nautittavan arvoinen. Pikemminkin kaaoottinen ja kaukana hyvästä elämästä. 

Harleyn näkee hyvin harvoin vihaisena vaan kaikinpuolin hän on aina hyvällä tuulella ja halukas olemaan kontakteissa muiden kanssa, ystävällinen ilme onkin melkeinpä aina miehen kasvoilla. Toisinaan tunteet ottavat kuitenkin miehestä vallan, jolloin tämä on surullinen ja saattaa jopa itkeä tai sitten vain istua ja tuijottaa masentuneena eteensä monta tuntia. Dementikkona Harley kuitenkin unohtelee paljon asioita ja niihin lukeutuvat myös tunnekohtaiset asiat, kuten suuttumus jotakuta kohtaan tai surun aihe saattavat unohtua. 

Kuitenkin jos Harley on huonolla tuulella, on joku onnistunut silloin kontrolloimaan tätä liikaa, siitä mies ei nimittäin itsepäisyyttä luonteeessaan omaavana persoonana hirveämmin pidä. Elämänohjeita saa antaa kunhan ei pakota. Miehen kanssa on aika helppo tulla toimeen ja ystävystyäkkin, jos vain kestää tämän seuraa. Näistä ystävistään Harley pitää kiinni ja suuttuukin jos joku arvostelee heitä negatiivisesti tai kohtelee huonosti.  

Mutta vihainen tai ei, niin Harley ei kuitenkaan niinkään turvaudu väkivaltaan vaan yrittää esim näpistykistä kiinni jäädessään paeta hienovaraisesti paikalta tai sovitella puhumalla. Vaikka aineissa ollessaan kuitenkin melkeinpä mitä tahansa voi sattua. Harley omaa itsesuojeluvaiston ja vaikka yleensä onkin suurimman osan ajasta varsin yksinkertainen niin ymmärtää kyllä jos on hyvä hetki vaikkapa poistua paikalta tai olla hiljaa. Mies on myös yllättävän luotettava, eikä niinkään kerro toisten asioita muille, ellei lispahduksia lasketa. Kannattaa siis kuitenkin harkita kahdesti ennenkuin uskoo niitä suurimpia salaisuuksiaan Harleyn huomaan 

Ulkonäkö: 

Harley on varsin persoonallisen ja ystävällisen näköinen ilmestys tummanpinkin ja violetin väriseksi värjätyssä kiharapehkossaan, ruskeavihreissä silmissään ja alati pienen hymyn koristamissa kasvoissaan. Miehen kummassakin korvassa ovat isot lävistysrenkaat ja nenää koristaa oikealta puolelta hopeinen nenäkoru. 

Harleyn käsivarret, vatsa, selkä ja jalat on varustettu tatuoinneilla, joita ilmaantuu vähän väliä lisää Harleyn omien kätösten kautta. Leukaa kohden kapenevat ja sirot kasvonsa mies kuitenkin haluaa pitää vapaina tatuoinneista.  

Ruumiinrakenteellisesti Harley on varustettu 164cm:n pituudella ja kevyellä lihasvoimalla, joka pysyy yllä liikunnan myötä, mutta alipainoisuus on kuitenkin havaittavissa ja kyllähän huumeetkin verottavat osansa.  

Kehonsa peittona Harleylla on lähinnä kirpputorilta haalittuja farkkuja, huppareita, t-paitoja, tennareita, takkeja ja kaikenlaisia muita vaatekappaleita mitä nyt halvalla on sattunut löytämään. Niiden värillä ei niinkään ole ollut väliä, joten vaatekaapista löytyy koko värien kirjo. Sekalaisesta vaatevarastostaan mies sitten yrittää yhdistellä tyylikkäitä, mutta rentoja ja hänen sen hetkistä fiilistään kuvaavia asukokonaisuuksia. 

Menneisyys: 

Harleyn elämä oli alkaa varsin mukavasti, mutta sitten se saikin rajun käänteen pojan vanhempien kuoltua lento-onnettomuudessa. Harley oli tuolloin vasta nelisen vuotta. Kukaan pojan sukulaisista, joita ei ollut edes kovin monta, ei halunnut ottaa poikaa, joten lastenkoti oli seuraava osoite. Ensimmäisessä Harley ehti olla kolmisen vuotta, mutta sieltä poika karkasi viihtyisyyden puutteen takia ja toinen lastenkoti ottikin hänet pian huostaansa. 

Koulukin sitten alkoi, mutta Harley ei oikein ollut kiinnostunut siitä ja ajautui kieroon kasvaneiden lasten seuraa. Ensimmäinen näpistyskin tapahtui ja sen jälkeen siitä kehkeytyi ihan tapa. Ihme ja kumma ala-aste jäi taaksen ja poika selviytyi yläasteelle, jolloin sitten alkoikin isompi älämäki Harleyn alkaessa ajattelemaan itsenäisemmin ja murrosiänkin astuessa kehiin sekoittamaan soppaa. 

Lastenkodinkin oli taas aika vaihtua ja tällä kertaa poika kiikutettiin ihan toiseen kaupunkiin, Roivaan, joka sijaitsi melko kaukana pojan synnyinkaupungista Kalkaroksesta. Uudessa koulussa Harley ajautui yhä vain pahempiin piireihin ja siten löysivät tupakka ja alkoholikin sijansa Harleyn elämästä. Yhtäkkiä myös vanhempien puuttuminen pomppasi esille ja poika sairastui masennukseen. Se kuitenkin selätettiin, mutta apuna käytetyt lääkkeet jäivät päälle. Vain kaksitoistavuotias Harley ajautui lääkkeiden väärinkäyttöön, jonka seuraksena pojalle puhkesi dementia. Hän tietenkin peitteli sitä kaikilta ja vähensi lääkkeitä siirtyen enemmänkin huumeisiin, voidakseen jotenkin helpottaa oloaan. 

Täyttäessään sitten seitsemäntoista Harley kuitenkin karkasi lastenkodista, koska oli kyllästynyt ja halusi vapautta, olihan hän melkein jo täysi-ikäinen. Hän asettautui jonkun lävistäjän luokse, joka opetti Harleyn tekemään lävistyksiä. Alamaailman suhteidensa kautta poika sai myös omat massiiviset tatuointinsa ja oppi itsekkin tekemään niitä. Sittemmin tämä vapaus lisäsi Harleyn huumeiden, sekä lääkkeidenkin, käyttöä, kun taas alkoholi ja tupakka jäivät vähän vähemmälle. Dementiakin voimistui niin, että välillä Harley unohti missä asui, miten puhelinta käytettiin ja senkin että jutteli jonkun kanssa. Pelkkä pään kääntö pois saattoi saada pojan unohtamaan juttukumppaninsa. Sen myötä Harley unohti myös usein syödä ja siksi tämän paino alkoi tippumaan ja sen pystyi myös huomaamaan  tämän kehosta. Täysi-ikäsyyden tavoitettuaan Harley muutti omaan vuokra-asuntoonsa ja tapasi samalla Damon Winstorin, josta tulikin pojalle ystävä ja työnantaja. Damon ei kuitenkaan peitonnut ystävyydessä Luka Oblonskya, jonka Harley oli nyt tuntenut jo kaksi vuotta ja josta oli kehittynyt miehelle "holhooja", ikäänkuin toiset aivot, jotka auttavat Harleyta selviytymään elämässään.